Kotiäiteys

Suomessa oli vielä ennen 90-lukua selkeät sukupuoliroolit ja kotiäiti oli yksi selkeimmistä. Se tarkoitti käytännössä sitä, että vaimon tehtävä oli olla ensi sijaisesti äiti ja hoitaa lapset. Toisella sijalla tuli sitten mahdollinen työ ja urasta ei oikeastaan edes puhuttu. Vähitellen asenteet ovat Euroopassa ja Suomessa muuttuneet ja nykyään sukupuolinen tasa-arvo on normaalia ja niin sekä miehet että naiset voivat hakeutua ammatteihin ja edetä urillaan. Samalla tämä sukupuolinen tasa-arvon on tuonut uusia ulottuvuuksia ja ongelmia länsimaiseen yhteiskuntaan. Kun monia satoja vuosia ovat rakenteet tehty siten, että miehet ovat päättäneet ja miehet ovat tehneet työt, niin yllättävän monessa ammatissa sekä yhteiskunnallisessa tehtävässä naiselle on käytännössä mahdotonta löytää mahdollisuuksia. Lisäksi työpaikoilla varsinkin pienempien yritysten tahtotila palkata nuoria naisia on asenteellinen, koska pelätään sitä hetkeä, että työntekijä jää 1-2 vuodeksi pois töistä lapsenteon vuoksi. Onko sitten kotiäiteys nykyään mahdotonta?

Kotiäiti vai uraäiti

Uraa ajattelevan miehen on yhä vielä helpompi tehdä päätös, kuin naisen. Nainen on kuitenkin se äiti, jolle lankeaa jo raskausaika ja imetysaika ja useimmiten vielä nykyäänkin se on äiti, joka hoitaa lasta enemmän. Mitkä ovat sitten äidin todelliset mahdollisuudet uralle? Ensinnäkin pitää todennäköisesti hankkia koulutus ja koulutuksen aikana ei todellisuudessa ole kovin helppoja mahdollisuuksia tulla äidiksi, siis siten, ettei opinnot siitä hirveästi pitkittyisi, tai sitten kotona täytyy olla ymmärtävä mies tai poikaystävä ja sukulaisten täytyy auttaa paljon. Toinen vaihtoehto on odottaa, että valmistuu, jolloin ollaan ikäluokassa 25-28 vuotta. Silloin olisi ensimmäinen hetki tehdä lapsi ja olla pari vuotta poissa työmarkkinoilta. Jos kuitenkin valitsee työt, olisi hyvä tehdä sitä uraa muutaman vuoden, jotta saa hyvän pohjan ja tietotaidon ja sitten siellä 35-38 vuotiaana tehdä lapsi – onko silloin jo myöhäistä? Näitä ja paljon useampaa kysymystä joutuu jokainen tuleva äiti miettimään. Miten ja mistä löytää jaksamisen, rahat, ajan sekä lapselle, itselle ja mahdollisesti työnteolle. Löytyykö kunnasta päivähoitopaikka, kuinka kaukana se on, onko julkiset liikenneyhteydet yms. Ei ole mahdotonta olla kotiäiti ja yrittäjä tai kotiäiti ja työntekijä, mutta totta on, että monella nuorella on kysymyksiä liittyen työpaikkojen asenteisiin ja mahdollisuuksiin raskautta ja nuorta äitiä kohtaan eikä kunta tai kaupunki voi auttaa joka paikassa.

Suomen ja Euroopan tulevaisuus

Millaiseen tulevaisuuteen olemme menossa? Tiedämme, että tällä menolla koko Euroopan väkiluku kääntyy kasvuun, mutta onko se pelkästään huono asia? Tiedämme jo nyt, että käytämme joka vuosi paljon enemmän maapallon tuotantovarastoja kuin mitä maapallo tuottaa ja meidän pitää vähentää kulutustamme. Me länsimaissa kulutamme liikaa energiaa ja tavaraa, mutta muualla maailmassa syntyy ”liikaa” ihmisiä ja maapallomme on hukkumassa ihmisiin ja siitä syntyviin ongelmiin. Mitä me olemme länsimaissa sanomaan muille, mikä on oikein ja mikä väärin, me itse olemme ajaneet itsemme tähän tilanteeseen ja nyt muut maat haluavat monessa suhteessa samaan tilanteeseen eli tavarakylläisyyteen, omaan taloon ja omaan autoon. Äitien ja lasten tilanne on monissa maissa paljon pahempi kuin Suomessa tai Euroopassa ja maailmanlaajuisesti on paljon tehtävää, jotta kaikilla maailman äideillä olisi edes osa niistä mahdollisuuksista mitä suomalaisilla äideillä on.