Päiväkodit

Päiväkotitoiminnan historiallisena pohjana pidetään saksalaista pedagogi Friedrich Fröbliä, jonka idean mukaisia lastentarhoja perustettiin jo 1830-luvulla Saksaan ja sieltä vähitellen muihin Euroopan maihin. Suomeen ajatuksen toi Uno Cygnaeys Hampurin matkaltaan käytyään paikallisesa lastentarhassa ja paikallisessa lastentarhanopettajia kouluttaneessa seminaarissa. Siitä sai alkunsa lastentarhat peruskoulujen ja kansakoulu-uudistuksen myötä Suomessa.

Ensimmäinen Fröbelin mallin mukainen lastentarha perustettiin virallisesti 1888 Helsinkiin ja lastenhoitajien koulutus aloitettiin. Ensimmäisenä vuonna koulussa oli peräti neljä lastqa. 1900-luvun vaihteessa lastentarhoja oli Helsingin lisäksi myös Turussa, Porissa, Vaasassa, Kuopiossa, Kotkassa ja Viipurissa ja jo 1920 luvulla lastentarhoja oli noin 80 ja niissä noin 6000 lasta.

1920-luvun kehitys

Samalla kun lastentarhojen määrä lisääntyi, siirtyivät ne kouluhallituksen alaisuudesta sosiaaliministeriön hallintaan 1924. Ja toiminta perustui vuoden 1927 lakiin lastentarhohen valtionavusta, jonka mukaan se kohdistui kolmen ja seitsemän ikävuoden välillä olleisiin lapsiin.

1930-luku

Seuraava muutoksen vuosi oli 1936 kun lastensuojelulaki velvoitti kaikki kunnat perustaman ja ylläpitämään kotikasvatusta tukevia ja täydentäviä laitoksia tai ainakin avustamaan yksityisten perustamia ja ylläpitämiä vastaavia laitoksia. Lastentarhaseminaarista valmistui 50 ensimmäisen toimintavuoden aikana yli 800 suomalaista lastentarjhaopettajaa.

1950-luvulta eteenpäin

50-luvulla aloitettiin jo erityislastentarhojen perustaminen psyykkisesti poikkeaville ja eri tavoin vammautuneille lapsille. Kuntien omien lastentarhojen rinnalla toimi monia yksityisiä leikkikouluja ja seurakuntien päiväkoteja. Ja päivähoitolaitosten määrä kasvoi vuosi vuodelta niin että 1960 niitä oli jo yli 400 laitosta ja niistä 250 lastentarhoja ja 175 lastenseimiä. 1975 tuli seuraava kehitysaskel kun uusi erityinen lasten päivähoitolaki astui voimaan.

Nykyaikainen päiväkoti

Päiväkodit eivät kaikki ole samanlaisia. Meillä Suomessa suurin osa päiväkodeistqa on yhteiskunnallisia palveluita ja osassa on erilaista taustaa kuten montessori tai steinerpedagogiikka. Nykyään vielä useimmiten päiväkodin yhteydessä toimii myös esikoulu. Lisäksi jokaisen lapsen ja vanhempien kanssa käydään kasvatuskeskustelut eli varhaiskasvatussuunnitelma.

Toimintamuodot päiväkodeissa eivät ole hirveästi vuosikymmenten aikana periaatteellisesti muuttuneet. Päivä koostuu leikeistä, vapaasta ja ohjatusta toiminnasta, aamupalasta, lounaasta ja välipalasta. Päiväkodit käyvät myös mahdollisuuksien mukaan erilaisilla retkillä taloudesta riippuen. Jokainen päiväkoti on kuitenkin erilainen vaikka perusajatus ja toimintaperiaate on kaikille sama.